Maastoilua ja muuta mukavaa

Niin se viikonloppu vaan meni nopeasti ja arki alkoi. Kumma miten töissä ensimmäinen päivä tuntuu niin rankalta pitkän vapaan jälkeen :/

Lauantaina meidän vanhukset Irmeli ja Jadella pääsivät maastoilemaan hyvässä seurassa. Saimme nimittäin vierailijan pihaamme, aivan ihanan suokki ruunan Pilkkeen :) Jadella vanhimpana taisi olla vauhdikkain, kumma miten se jaksaa vielä, vaikka mahakin alkaa olla melko iso. Lyhyen maastoilun päätteeksi pidin ratsastustunnin johon Pilke ja Irmeli osallistuivat, Jadella pääsi talliin lepäämään.
Aina kun vieras ratsastaja nousee Irmelin selkään, minua jännittää valtavasti, tamma ei ole helpoimmasta päästä ratsastaa. Tällä kertaa kaikki sujui hyvin, puomit pysyi maassa ja törpötkään ei lennelly.
Ratsastuksesta en hyviä kuvia oikein saanut. Liike on kameralleni tuskaa, jolloin kaikki näkyy sumuisena.

Varsan käsittelyn aika oli illalla. Tällä kertaa Anessa oli ensimmäistä kertaa kiinni ketjuissa molemmin puolin, kun yleensä toisella puolella on ollu narusta pitelijä. En olisi uskonut että se näin helposti oppii rauhassa seisomaan. Tein aluksi normaalit hoitotoimenpiteet harjasin ja puhdistin kaviot, eikä se edes nykäissy kertaakaan. Esivalmistelujen jälkeen saimme valjaat selkään kuin aikuiselle hevoselle. Häntäremmi taisi tuntua epämiellyttävälle, koska neidin ilme ei ollut mitenkään tyytyväinen. Suitsia emme ole vielä kokeilleetkaan, ensi kerralla ehkä. Tässä muutama kuva miten nätisti Anessa osaa olla.

Kun inspiraatio iskee...

...silloin ei voi lopettaa! 3 päivää vietetty takkahuoneessa touhuten, josko kohta seinät alkaisi olla siinä kunnossa että lattiaa pääsis laittamaan. Ei tunnu helppoa toi remontointi olevan.
Ikeasta yritin katsella liukuovikaappeja, mutta en oikein sopivaa kokonaisuutta saanut kasaan millään. Siispä suuntaan huomenna paikallisen puusepän puheille, hän varmasti osaa tehdä juuri sellaisen kuin haluan.
Eilen irtauduin kotoa kuitenkin sen verran että lähdettiin laattoja hakemaan, mutta mutta...eipä joensuussa ollutkaan niin paljoa kuin tarvitaan. Että tilaushommiksi meni tämäkin. Sentään paikallisessa rautakaupassa oli uusi pinnoite meidän hirveälle takalle :)
Tuskin maltan odottaa että koko revohka on valmis, inhottaa kun kaikki tavarat on levällään ympäri taloa. Pitänee laitella joku kuvakin tänne myöhemmin.

Se niistä remppahommista, mennään vuorostaan hevosiin! Eilen illalla avomieheni raspasi Anessan kaviot. Operaatio alkoi samalla kaavalla kuin ennenkin: ensin yksikään jalka ei noussut, vihdoin kun joku oli ylhäällä, piti sitä heilutella mahdottomasti. Kun jalkaa ei vapaaksi saanut yritettiin ruveta maate. Onneksi tätä temppuilua kesti vaan yhden jalan verran, muut kolme sai raspattua helposti ilman vastusteluja.
Samalla kerta varsa nyt seisoi käytävällä kiltisti, päätettiin koitella valjaita. Pitkään jaksoi tamma niitä haistella, ennen kuin päätti maistella! Selkäänkin ne saatiin ongelmitta.
Lointakin koiteltiin, se oli hieman arvelluttavampi juttu, mutta pikku neiti oli sen verran fiksu ettei vastustellut ollenkaan!
Muutamia kertoja nyt pueskellaan vermeitä tallissa, sitten voidaan mennä ulos harjoittelemaan kävelyä. Keväämmällä ennen laitumelle menoa pitää yrittää saada kärrytkin perään.