Varsan vermeet

Olipahan nihkeä aamu. Töissä vielä uhkuin energiaa ja suunnittelin mitä kaikkea kerkeänkään tekemään päivällä kotona. Kotiin saapuessani iski velttous, laiskottelin tunnin koneella ennen kuin jaksoin mennä siivoamaan tallin. Onneksi hevoset pääsi aamulla pihalle ennen kuin lähdin töihin (5.30), eipähän niiden tarvinnut laiskaa omistajaa odotella. :)

Laittelin varsalle valjaat ja suitset valmiiksi käytävälle iltaa varten, pääsee neiti maistamaan kuolaimiakin tänään. Kuvissa on ihan normaalit treenivaljaat ja sekilliset suitset, kuolaimet on nahkapäällysteiset suoratkuolaimet. Pidän niistä enemmän kuin pelkistä metallisista ja muutenkin näissä on leukalenkki jo valmiina sekille. Mielestäni tällaiset kuolaimet käyvät erinomaisesti varsan ensimmäisiksi, ne ovat pehmeät, eikä kieltä saa helposti kuolaimen päälle ja pysyvät hyvin paikallaan leukalenkin ansiosta. Ehkä parasta: niitä ei tarvitse lämmittää :), uusissa kuolaimissa on kuitenkin huono puoli: haisevat ja varmasti maistuvatkin pahalle. Toivottavasti melassissa liottaminen tepsii :)

 

 

Ja lopuksi: Löysin seuraavan ohjeen viimevuoden Suomenhevosliiton kalenterista. Pitänee joskus kokeilla jos meidän hevoset alkaa yskimään, mutta toivottavasti ei.

Luontoäidin talvinen yskänlääke

Kerää kattilaan havun neulasia (männyn, kuusen, katajan) noin litran verran ja kaada vettä sen verran päälle, että neulaset peittyvät kunnolla.

Keitä neulasia noin tunti, jonka jälkeen lisäät n.2dl hunajaa, 3-5 valkosipulin kynsiä, tinjamia maun mukaan, hyppysellinen inkivääriä ja muutamia tippoja pikiöljyä.

Keitä vielä kaikki aineet miedolla lämmöllä n. 30 min ja halutessasi siivilöi neulaset (jotkut hevoset syövät ne).

Kotitekoinen yskänlääke riittää muutamaksi päiväksi, eikä yliannostuksen vaaraa ole. Älä pelkää olla virtuoosi ja keksiä muita aineita yskänlääkkeeseen esim. carmosiltippoja, fenkolia tms. Mittasuhteita voi myös visioida - maalaisjärjellä.

Yskänlääke säilyy jääkaapissa useita viikkoja.

-Luontoäidin hevoset-

www.luontoäidinhevoset.com



Maastoilua ja muuta mukavaa

Niin se viikonloppu vaan meni nopeasti ja arki alkoi. Kumma miten töissä ensimmäinen päivä tuntuu niin rankalta pitkän vapaan jälkeen :/

Lauantaina meidän vanhukset Irmeli ja Jadella pääsivät maastoilemaan hyvässä seurassa. Saimme nimittäin vierailijan pihaamme, aivan ihanan suokki ruunan Pilkkeen :) Jadella vanhimpana taisi olla vauhdikkain, kumma miten se jaksaa vielä, vaikka mahakin alkaa olla melko iso. Lyhyen maastoilun päätteeksi pidin ratsastustunnin johon Pilke ja Irmeli osallistuivat, Jadella pääsi talliin lepäämään.
Aina kun vieras ratsastaja nousee Irmelin selkään, minua jännittää valtavasti, tamma ei ole helpoimmasta päästä ratsastaa. Tällä kertaa kaikki sujui hyvin, puomit pysyi maassa ja törpötkään ei lennelly.
Ratsastuksesta en hyviä kuvia oikein saanut. Liike on kameralleni tuskaa, jolloin kaikki näkyy sumuisena.

Varsan käsittelyn aika oli illalla. Tällä kertaa Anessa oli ensimmäistä kertaa kiinni ketjuissa molemmin puolin, kun yleensä toisella puolella on ollu narusta pitelijä. En olisi uskonut että se näin helposti oppii rauhassa seisomaan. Tein aluksi normaalit hoitotoimenpiteet harjasin ja puhdistin kaviot, eikä se edes nykäissy kertaakaan. Esivalmistelujen jälkeen saimme valjaat selkään kuin aikuiselle hevoselle. Häntäremmi taisi tuntua epämiellyttävälle, koska neidin ilme ei ollut mitenkään tyytyväinen. Suitsia emme ole vielä kokeilleetkaan, ensi kerralla ehkä. Tässä muutama kuva miten nätisti Anessa osaa olla.